Kulttuuriympäristöt

 
Ajankohtaista:

Rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja Kulttuurimaisemien raportteja on täydennetty, ja lopulliset versiot julkaistiin maaliskuussa 2016. Kohteiden tietoja on tarkistettu palautteen myötä, kohdejoukkoa muokattu ja joitakin rajauksia tarkistettu. Tampereelta ollaan maakunnallisten rakennettujen ympäristöjen joukkoon nostamassa koulutuskeskus Murikan aluetta Teiskossa. Valkeakosken rakennetun ympäristön osalta selvitys on täydentynyt merkittävästi.

 
Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitysinventointi

Kaikista kulttuuriympäristöistä näkyvimpiä ovat ne, jotka sisältävät rakennuksia ja rakennelmia. Arvokkaat rakennetut ympäristöt sisältävät usein muita arvokkaita kulttuuriympäristön osia, kuten muinaismuistoja tai perinnemaisemia. Näitä tarkastellaan maakuntakaavassa omina teemoinaan. Uusia selvityksiä tarvitaan ympäristön ja arvostusten muuttuessa. Uusia arvokkaita ympäristöjä syntyy, kun näkökulmat muuttuvat. Oli mm. aika huomioida ns. moderni rakennusperintö, jollaiseksi mielletään sodan jälkeiset ympäristöt 40-luvun lopulta 60-luvulle. Niistä parhaimmat tunnustetaan osaksi vaalittavaa rakennusperintöä. Täydennystarpeen lisäksi oli päivittämistä: osa aiemmista kohteista on purettu tai saattanut muutoin menettää arvonsa.
 
Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti, ja siten Pirkanmaan kulttuurinen identiteetti saa rakennetusta ympäristöstä vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristöjä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niistä asukkaille iloa jokapäiväisen hyvän elinympäristön osana. Matkailulle ja seudun imagolle arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan strateginen, keskitytään nostamaan esiin vetovoimaisuutta, jota kulttuuriympäristöjen hoidolla, suojelulla ja kehittämisellä voidaan saada aikaan.

Maakuntakaavaan varten on laadittu maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi 2014–2016. Inventointi on tuottanut riittävän, ajantasaisen ja yhteisen tietopohjan keskusteluun arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen osuudesta Pirkanmaan tulevaan kehitykseen. Keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista on käyty erityisesti kaavan valmisteluaineistoa laadittaessa. Selvitystä on käytetty suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.

Työ laadittiin Pirkanmaan liitossa, ja sitä ohjasi hankeryhmä, johon kuului ELY-keskuksen, maakuntamuseon ja kuntien asiantuntijoita. Lähtötietoina oli sekä kuntien että Pirkanmaan liiton laatimia aiempia selvityksiä. Pirkanmaan kulttuuriympäristöt inventoi ja ryhmälle esitteli suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri. Kirjallisiin ja karttalähteisiin perustuvan työn lisäksi ympäristöissä käytiin paikan päällä.

Maakuntakaavatasolla oli oleellista keskittyä maakunnalle ominaisten ilmiöiden nostamiseen. Selvitykseen luonnokseen keväällä 2015 päätyneet maakunnalliset kohteet sisältyivät maakuntakaavaluonnokseen, ja niitä on sovitettu yhteen maankäytön muiden tarpeiden kanssa. Täydennetyn selvityksen kohteet siirtyivät lähes sellaisenaan kaavaehdotukseen.
 
 
Maaseudun kulttuurimaisemien selvitys

Kulttuurimaiseman elementtejä ovat maisemallisesti merkittävät, vuosisatoja viljelyssä olleet pellot, arvokas rakennuskanta ja merkit aiemmasta asutuksesta, kuten muinaisjäännökset. Selvityksen pohjalta osoitetaan maakuntakaavassa maaseudun kulttuurimaisemat.

Maaseudun kulttuurimaisemien selvityksessä Pirkanmaan maisema- ja asutushistoriaa selvitettiin mm. historiallisista kartoista. Pirkanmaan liitto toteutti selvityksen yhteistyössä Pro Agria Etelä-Suomi ry:n MKN maisemapalveluiden kanssa. Selvityksessä kuvattiin maiseman kehitystä pirkanmaalaisella maaseudulla esihistoriasta tähän päivään ja esitettiin maaseudun kulttuurimaisemat. Maaseudun kulttuurimaisemat on nykyisessä maakuntakaavassa esitetty MY- tai akm-alueina. Niiden rajaukset on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta. Joillakin alueilla esimerkiksi taajama on laajentunut niin, että aluetta on supistettu. Rajaukset on tarkistettu myös siksi, että digitaalisesti saatavilla olevaa maakuntakaavakarttaa tullaan jatkossa tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin, joskaan tämä ei ole maakuntakaavan tarkoitus. Arvokartoilla on kuvattu alueiden arvotekijöitä. Niiden on kuitenkin tarkoitus tarkentua kuntasuunnittelun tasolla, yleiskaavoissa ja muissa maaseudun suunnitelmissa ja hankkeissa.

Myös kulttuurimaisemia on ollut kaavavalmistelussa tarpeen sovittaa yhteen muiden maankäytön tavoitteiden kanssa.

 
Lisätietoja:
 
Suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri
p. 050 324 7385, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi
 
Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
p. 050 344 2414, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi