Maankäyttövaihtoehdot

Maakuntakaavan perusratkaisut

Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 28.4.2014 maakuntakaavaluonnoksen yhdyskuntarakenteen perusratkaisut, jotka on laadittu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdot -raportin tulosten ja siitä saadun palautteen pohjalta.

Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi

Maankäyttövaihtoehtojen laadinta vaikutusten arviointeineen muodostaa keskeisen osan vireillä olevasta Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelusta. Vaihtoehtoja käsiteltiin maakuntavaltuustossa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2013. Tämän jälkeen vaihtoehtoja kehitettiin eteenpäin, ja kaksi vaihtoehtoa yhdistettiin siten, että jatkotyössä oli mukana kaikkiaan neljä erilaista vaihtoehtoa. Syksyn aikana selvitettiin, millaisia vaikutuksia vaihtoehdoilla on sekä tunnistettiin vaihtoehtojen toteutumiseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Vaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista:

  • Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä
  • Liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen
  • Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen
  • Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
  • Työpaikka-alueiden erikoistuminen
  • Seutujen ominaispiirteet ja vahvuuksien tukeminen
  • Rakentamisen tiiveys ja laajuus
  • Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen
  • Palveluiden saavutettavuus
  • Asuinympäristön ominaisuudet ja laatu
  • Viherverkon säilyminen
  • Vesihuollon järjestäminen
  • Asumisen ja toimitilojen tilatarve
  • Riskianalyysi

Lisäksi vaikutusten arviointiin liittyy liikennemalliajot (TALLI-malli), joiden avulla saadaan tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista liikennemääriin, kulkumuotojakaumaan ja liikenteen päästöihin. Liikennemallia on päivitetty ja laajennettu Tampereen teknillisellä yliopistolla.

Maakuntakaavatyössä panostetaan aikaisempaa mittavammin vuorovaikutukseen ja joukkouttamiseen. Maankäyttövaihtoehtoja ja vaikutusten arviointia on työstetty keväästä 2013 alkaen kaikkiaan noin parissakymmenessä asiantuntija- ja hankeryhmille sekä päättäjille suunnatuissa työpajoissa.

Vaihtoehdoissa on eroja

Vaihtoehdot on muodostettu siten, että ne ovat liikennejärjestelmän ja maankäytön suhteen loogisia kokonaisuuksia. Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta on laadittu erikseen Tampereen ydinkaupunkiseutua koskeva tarkempi tarkastelu, johon sisältyy mm. liikennejärjestelmäkartat.

Tampereen ydinkaupunkiseudulla on nostettu esiin seuraavia yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviä kysymyksiä:

  • Uudet asuin- ja työpaikka-alueet / merkittävät kasvusuunnat
  • Lähijunaliikenteen laajuus ja seisakkeet
  • 2-kehän linjausvaihtoehdot (lyhyt kehä Lentolasta tai Kangasalan keskustasta vai pitkä kehä valtatielle 9)
  • Järjestelyratapihan siirto ja keskus-alueen laajentuminen etelään
  • Raideliikenteen ulottaminen lentokentälle
  • Uusi henkilöliikenteen asema Tampereen eteläpuolelle (ns. Tampereen Pasila)
  • Uudet merkittävä alakeskukset (Lakalaivaan, Sääksjärvelle, Hankkioon vai Nurmiin)

 
Kuvaukset vaihtoehdoista:

Aurinko 1: Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) tiivistävä ja keskittävä malli. Tampereen keskusten merkitys asioinnin ja palvelujen paikkoina korostuu. Lähijunaliikenne Mänttä-Vilppulaan, Akaaseen ja Nokialle. Uutena alakeskuksena Hankkio. 2-kehä Lentolaan. Valtatien 3 varrella vahva työpaikka-alueiden ketju. Järjestelyratapiha siirtyy pois nykyiseltä paikalta.

Aurinko 2:  Ydinkaupunkiseutu ja eteläinen Pirkanmaa muodostavat dynaamisen maankuntarajan ylittävän palvelu- ja pendelöintivyöhykkeen. Myös esim. Oriveden terminaaliasema korostuu. Henkilöjunaliikennettä lentokentän kautta, Tampereen eteläpuolella uusi asema, alakeskuksina Lakalaiva ja Sääksjärvi. Lähijunaliikenne Ylöjärvelle, Akaaseen ja Orivedelle. Valtatien 3 varrella vahva työpaikka-alueiden ketju, joka jatkuu Valkeakosken suuntaan. Järjestelyratapiha siirtyy pois nykyiseltä paikalta.

Planeetat: Raideliikenteen kehittymiseen nojaava vaihtoehto. Koko maakunnassa kehitetään tehokkaasti rakennettuja, raideliikenteeseen tukeutuvia asemanseutuja. Ydinkaupunkiseudulla kehyskunnat ottavat vaihtoehdoista eniten uutta asutusta vastaan. Lähijunaliikenne Sastamalaan, Mäntän keskustaan ja Akaaseen. 2-kehä Kangasalan keskustan suuntaan. Järjestelyratapiha siirtyy pois nykyiseltä paikalta.

Tähdet: Tieverkkoa vahvasti hyödyntävä vaihtoehto. Ydinkaupunkiseutua täydennetään olemassa olevaan yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen sekä uusilla esikaupunkialueilla. Kasvun painopiste Koillisessa Nurmi-Sorilassa ja Hirviniemessä. Alakeskus Nurmissa. Pitkä 2-kehä idässä.

Esimerkkejä vaikutusten arvioinnin tuloksista

Yhdyskuntarakenteen kannalta merkityksellistä on nykyisen rakenteen tiivistyminen ja uusien alueiden sijoittuminen suhteessa taajamiin ja liikkumisvyöhykkeisiin. Aurinko-vaihtoehdoissa uusi asutus sijoittuu pääosin yhdyskuntarakenteen sisään, ja selvästi urbaanein ratkaisu on Aurinko 2 -vaihtoehto. Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen vähentää liikkumistarvetta. Planeetat-vaihtoehto luo hyvät mahdollisuudet sekoittuneen taajamarakenteen syntymiselle asemakeskusten ympäristössä. Myös Aurinko 2 -vaihtoehdossa kehittyvä HHT-vyöhyke tukee sekoittuneen rakenteen syntymistä ja uudet alakeskukset sijoittuvat otollisesti kasvuvyöhykkeelle ja toimivat vahvoina joukkoliikenneterminaaleina. Aurinko 2 ja Planeetat -vaihtoehdoissa esitetyt liikennejärjestelmät vahvistavat HHT-vyöhykettä ja mahdollistavat helminauhamaisen yhdyskuntarakenteen. Järjestelyratapihan siirto luo puolestaan edellytykset ”Tampereen Pasilalle” ja uudelle logistiikkavyöhykkeelle TRE–Pirkkala–Lempäälä -alueelle; tämä kehitys on vahvimmillaan Aurinko 2 -vaihtoehdossa. Palvelujen saavutettavuuden kannalta huomion arvoista on, että Aurinko 1 -vaihtoehdossa ydinkaupunkiseudun uudet esikaupunkimaiset alueet kuormittavat palveluverkkoa, mutta muualla palvelut keskittyvät seutukeskuksiin. Sen sijaan Tähdet-vaihtoehdossa tavoiteltu alueellisesti kattava palveluverkko vaatii huomattavaa joukkoliikenteen ja eritasoisten keskusten kehittämistä, mutta luo hyvää pohjaa keskusten verkostoyhteistyölle erityisesti pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaalla.

Maankäyttövaihtoehdot-raportissa on esitetty sekä teema-  että seutukohtaiset yhteenvedot ja johtopäätelmät vaikutusten arvioinneista.

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutukset esillä maakuntavaltuustossa

Maakuntavaltuusto käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2013 Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa ja niiden vaikutuksia. Valtuustossa kullekin poliittiselle ryhmälle oli varattu puheenvuoro asiaan liittyen. Maakuntavaltuustossa pidetyt ryhmäpuheenvuorot vaihtoehdoista.

Perusratkaisun muodostaminen maankäyttövaihtoehtojen pohjalta

Maakuntahallituksen päätöksellä pyydettiin maankäyttövaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinnista kuntien ja keskeisten sidosryhmien lausunnot. Maankäyttövaihtoehdot-raportti laitettiin nähtäville myös maakuntakaavoituksen nettisivuille palautteen antamista varten. Huhtikuun lopussa 2014 maakuntavaltuusto päätti maankäyttövaihtotarkastelun tuloksien sekä saadun palautteen pohjalta peruslinjauksista, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdetään laatimaan. Tarkoituksena ei ollut valita yhtä vaihtoehtoa maakuntakaavan pohjaksi, vaan vaihtoehdoissa esitetyistä ratkaisuista valittiin jatkosuunnittelun lähtökohdiksi ne tekijät seuduittain, joiden on arvioitu muodostavan Pirkanmaan maankäytön suunnittelulle parhaimman perustan.

Maakuntakaavan perusratkaisuilla tähdätään koko Pirkanmaan maakunnan kehittämiseen, turvaamalla niin taajamien kuin maaseudun kehittymismahdollisuudet. Arvioitujen vaikutusten ja saadun palautteen pohjalta maakuntakaavan perustan muodostavat pääosin maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina. Muun Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Tähdet että Planeetta -vaihtoehdoissa esitetyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä.

 

Lisätietoja:

Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
p. 050 344 2414, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi

Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka
p. 050 598 4134, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi