Arvokkaat kallioalueet

Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys 2015

Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 1987 valtakunnallisen hankkeen, jossa kehitettiin menetelmiä luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoimiseksi, sillä maa-aineslain mukaisia kalliokiviaineksen ottamislupia myönnettäessä kallioalueiden maisemalliset ja luonnontieteelliset arvot on tunnettava. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteutti inventointiin liittyvät maastotyöt Turun ja Porin sekä Hämeen läänissä 1990-luvun alussa. Nykyinen Pirkanmaa sijaitsee osittain kummankin mainitun läänin alueella ja Pirkanmaalle sijoittuu yhteensä 154 valtakunnallisesti ja 151 paikallisesti arvokasta kallioaluekokonaisuutta.

Arvokkaiden kallioalueiden inventoinneissa käytetty luokitus:

1. Ainutlaatuinen kallioalue
2. Erittäin arvokas kallioalue
3. Hyvin arvokas kallioalue
4. Arvokas kallioalue
5. Kohtalaisen arvokas kallioalue
6. Jonkin verran arvokas kallioalue
7. Kallioalueen maisema- ja luonnonarvot vähäiset

Pirkanmaan POSKI-hankkeen (2012–2015) kunta- ja sidosryhmätapaamisten yhteydessä esiin nousi tarve näiden arvokkaiden kallioalueiden nykytilan tarkistamiselle. Kallioalueiden nykytilan selvitys laadittiin Pirkanmaan liitossa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli tarkistaa, ovatko 1990-luvulla inventoidut kallioalueiden arvot säilyneet ja paljonko arvokkaille kallioalueille on myönnetty maa-aineslain mukaisia kalliokiviaineksen ottamislupia. Tarkistus on luonteeltaan suppea ja se perustuu pääosin ilmakuvilta ja maastokartoilta tehtyihin havaintoihin. Varsinaisia luonto- kartoituksia tai inventointeja ei tämän selvityksen yhteydessä tehty.

Pirkanmaalle sijoittuvien arvokkaiden kallioalueiden tila on pääsääntöisesti hyvä. Tarkastelussa havaittiin jonkinlaisia, alueiden arvoihin mahdollisesti vaikuttavia muutoksia kymmenellä valtakunnallisesti arvokkaalla ja kahdeksalla paikallisesti arvokkaalla kallioalueella. Varsinaista kalliokiviaineksen louhimiseen liittyvää toimintaa havaittiin kolmella valtakunnallisesti arvokkaalla ja kahdella paikallisesti arvokkaalla alueella. Kuitenkin ainoastaan yhdellä paikallisesti arvokkaalla alueella louhimistoiminta on ollut niin laajamittaista, että alueen arvojen voidaan katsoa merkittävästi heikentyneen. Muilla alueilla louhokset ovat melko pieniä ja/tai ne ulottuvat vain alueen reunaosiin.

Monet havaitut muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät sijoitu esimerkiksi louhoksina varsinaisille kalliomäille, vaan jonkinlaisena muuna toimintana kalliomäkien viereen. Tämänkaltaisia muutoksia ovat mm. alueiden reunaosiin sijoittuvat pienet maa-ainesten ottamisalueet, alueiden läpi rakennetut maantiet, golf-kentät ja asutus. Tämänkaltaisten muutosten aiheuttamien vaikutusten arvioiminen on hankalampaa, sillä toiminta ei kohdistu suoraan varsinaiseen kallioon, vaan sen enemmänkin sen ympäristöön. Toisaalta kallioalueet on alun perin inventoitu nimenomaan kokonaisuuksina, joihin liittyy kalliomuodostumien lisäksi myös esimerkiksi suopainanteita tai jyrkänteiden aluslehtoja. Rakentamisen myötä alueilta yleensä poistuu niiden luonnollinen kasvillisuus. Siksi onkin tärkeää, etteivät arvokkaille kallioalueille mahdollisesti jo sijoittuvat toiminnot laajene, eikä alueille tule kaavoittaa muitakaan niiden arvoja muuttavia toimintoja.

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat (luokat 1–4) osoitetaan Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 arvokkaina geologisina muodostumina. Kyseisillä alueilla on inventoinneissa arvioitu olevan maa-aineslain 3 §:n tarkoittamaa kaunista maisemakuvaa, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja/tai erikoisia luonnonesiintymiä. Arvokkaat kallioalueet tulee ottaa huomioon suunniteltaessa näiden alueiden maankäyttöä.

Selvitykseen liittyvä paikkatietoaineisto on ladattavissa paikkatietoaineistot-sivulta.
 
 
Lisätietoja:
 
Maakuntainsinööri Satu Appelqvist
p. 050 350 5925, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi

Kuvat: Haralanharju ei nimensä mukaisesti ole harju, vaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Sen huipulle on rakennettu näkötorni. © Anne Lindholm, 21.5.2014, Kangasala