Tampereen läntiset väylähankkeet

Tampereen läntisten väylähankkeiden suunnittelun tarkoituksena on ollut löytää Tampereen läntiselle ratayhteydelle, uudelle järjestelyratapihalle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälä–Pirkkala sekä Tampereen kaupunkiseudun 2-kehälle Sääksjärvi–lentoasema maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti ja tehtyjen suunnitelmien keskeisenä tavoitteena on varmistaa tarvittavat maankäytölliset tilavaraukset väylähankkeiden mahdollista myöhempää toteutusta varten.

Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton sekä Liikenneviraston kanssa. Suunnittelukonsulttina työssä on toiminut Sito Oy.

Läntinen ratayhteys ja järjestelyratapihan siirto

Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelun tavoitteena on esittää radalle sijainti ja aluevaraus Lempäälästä Ylöjärvelle. Kyseessä on aluevaraus, joka tulee tarkentaa ratalain  mukaisilla suunnittelumenettelyillä ja selvityksillä ennen kuin rata voidaan rakentaa. Maakuntakaavassa esitetään radan aluevaraus, mutta varsinainen hanke voi muodostua vasta kokonaiskannattavuuden ja rahoituksen varmistuttua. Jos varautumista ei tässä vaiheessa toteutettaisi, olisi maankäyttöpaineen kasvaessa tällaisen ratalinjauksen toteuttaminen tulevaisuudessa vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Läntinen rata on osa valtakunnallisen rataverkon kehittämistä ja samalla osa Tampereen seudun rataverkon ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Läntisellä ratayhteydellä tavoitellaan vahvaa kuljetuskäytävää ja siihen liittyviä uusia maankäyttö- ja toimintamahdollisuuksia, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan-lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän sekä tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä.

Läntinen ratayhteys erkanee pääradasta Lempäälän Kuljun asemakylän eteläpuolella ja kulkee mahdollisimman läheltä lentoasemaa sen itäpuolelta. Lentoaseman lähelle sijoittuu uusi henkilöliikenteen asema. Lentoasemalta rata haarautuu pohjoiseen kohti Ylöjärveä ja itään kohti Tamperetta. Lentoaseman ja Peltolammin välinen niin kutsuttu yhdysrata sijaitsee pääosin tunnelissa maaston suurten korkeuserojen vuoksi.  Lentoasemalta pohjoiseen rata kulkee valtatien 3 (Läntinen kehätie) kanssa samassa maastokäytävässä ylittäen ensin tien Pirkkalassa ja kulkien näin Pyhäjärven kohdalla valtatien 3 itäpuolella. Rata siirtyy Pitkäniemen eritasoliittymän eteläpuolella valtatien länsipuolelle ja jatkaa tällä puolen tien rinnalla aina Ylöjärvelle asti, missä se liittyy Pohjanmaanrataan.

Läntisen ratayhteyden varrelle on samassa yhteydessä etsitty sijainti uudelle järjestelyratapihalle, joka korvaisi nykyisin Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan järjestelyratapihan. Nykyisen Tampereen järjestelyratapihan sijainti on liikenteellisesti hyvä, mutta yhdyskuntarakenteellisesti erittäin huono. Uudella sijainnilla Lempäälässä ratapihan ympäristö esitetään teollisuusalueena, jonne voi sijoittua raideliikenteen läheisyydestä hyötyvää teollista ja kuljetusintensiivistä liiketoimintaa aivan eri mittakaavassa kuin mitä nykyisellä sijainnilla on mahdollista.

Tieyhteydet valtatie 3 ja 2-kehä

Tarkasteltavien ratajärjestelyjen kanssa samalle alueelle Lempäälään ja Pirkkalaan sijoittuu kaksi uutta tieyhteyttä, valtatien 3 oikaisu Lempäälästä Pirkkalaan ja uutta valtatietä risteävä yhteys Sääksjärveltä lentoasemalle (2-kehä). Tiet, radat ja alueen maankäyttö muodostavat toisiinsa vaikuttavan kokonaisuuden, minkä vuoksi tieyhteyksistä aiemmin tehdyt suunnitelmat on ollut syytä tarkistaa.

Uusi valtatie 3 Lempäälästä Pirkkalaan jakaa liikennettä nykyisen valtatien 3 ja uuden valtatieyhteyden välillä, ja vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistarpeita. Valtatien 3 uuteen linjaukseen on varauduttu jo pitkään ja maakuntakaavatyön yhteydessä  on tarkistettu tehtyjä suunnitelmia. Tien linjausta on tarkistettu hieman kauemmas Sääksjärvestä, jotta alakeskus pääsee kehittymään laajemmaksi.  2-kehä  puolestaan kerää liikenteen Lempäälän ja Pirkkalan uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. Tie myös parantaa lentoaseman saavutettavuutta. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään 2-kehän linjaus Pulkajärven Natura-alueen eteläpuolelta, sillä tämä linjausratkaisu tukee kehittyvää maankäyttöä alueella ja kytkee uuden teollisuusalueen sekä järjestelyratapihan tehokkaasti pääliikenneverkkoon. Ratkaisulla myös turvataan Pulkajärven kytkeytyvyys muuhun viherverkkoon.

Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun lounaisosaan sijoittuvat maankäyttöalueet tulevat vahvistamaan edelleen Tampereen seudun asemaa tuotannollisen Suomen ydinalueena ja siten osaltaan parantavat Suomen aluerakenteen kokonaistoimivuutta. Maankäytön kehittämisen sekä etenkin tiehankkeiden (valtatien 3 uusi linjaus ja 2-kehän länsiosa) ja myös mahdollisen järjestelyratapihan siirron vaikutuksesta Lempäälän ja Pirkkalan vielä rakentamattomalle välialueelle syntyy yksi Etelä-Suomen logistisesti edullisimmin saavutettavista jakelu- ja varastointitoimintojen laajoista aluekokonaisuuksista. Alueen rakentuminen kuroo yhteen maankäyttöä Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen välillä, eikä siten hajauta kaupunkiseudun rakennetta vaan antaa luontevan rakennetta täydentävän kasvusuunnan.

Aiemmat suunnitelmat

Tampereen läntisen ratayhteyden tarvetta ja toteuttamismahdollisuuksia on tarkasteltu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan pitkän aikavälin varauksena raideliikenteen yhteystarve Lempäälästä Pirkkalan ja Nokian kautta Ylöjärvelle. Kaavassa käytetty yhteystarvemerkintä kuvaa ensisijaisesti ratayhteyden tarvetta, ei sen maantieteellistä sijaintia. Merkintä perustuu selvitykseen raideliikenteen kehittämisestä Pirkanmaalla sekä Tampereen läntisen oikoradan esiselvitykseen ja siitä laadittuun päivitykseen. Näissä mainituissa taustaselvityksissä tutkittiin alustavasti ratayhteyden eri linjausvaihtoehtojen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia. Esillä olleista linjausvaihtoehdoista ei vaihemaakuntakaavassa kuitenkaan ole tehty valintaa, vaan radan maankäyttövaraus on tarkoitus määrittää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelutyön yhteydessä vuosina 2013–2015.

Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto ovat teettäneet liikenteellisen tarveselvityksen Pirkanmaan rataverkon kehittämistarpeista. Liikenteellisessä tarveselvityksessä on laadittu uusi rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen  junamääräennuste Pirkanmaalle. Ennuste laadittiin vuosille 2020, 2030 ja 2040. Liikenne-ennusteen ja ratakapasiteetin perusteella arvioitiin Pirkanmaan rataverkon kehittämistarpeiden tarpeellisuus, ajoittuminen ja kytkentä toisiinsa. Liikenteellinen tarveselvitys valmistui kesäkuussa 2013.

 
 

Lisätietoja:

Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
p. 050 344 2414, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi