Arkeologista perintöä tarkastellaan viidessä taustaselvityksessä:
- Historiallisten kylätonttien selvitys tuotti kaavasuunnittelun tueksi tietoa Pirkanmaan taajama-alueilla keskiajalla sijainneista kylistä
- Kaavaluonnoksen tuulivoima-alueilta arvioitiin arkeologinen potentiaali
- Arkeologisen perinnön ominais- ja erityspiirteistä laadittiin yleiskuvaus
- Kaavaluonnoksen keskeisille maankäytön muutosalueille tehtiin arkeologinen inventointi
- Merkittävimmistä muinaisjäännöskeskittymistä laadittiin selvitys
Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla
Historiallisten kylätonttien selvityksessä paikannettiin Pirkanmaan taajama-alueilla keskiajalla sijainneet kylät. Kylätontilla tarkoitetaan keskiaikaisia kylärakenteita, ja ne voivat nykyään olla asumattomia tai asuttuja. Pirkanmaan maakuntakaavaa varten toteutettua selvitystä hyödynnetään maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelussa. Kylätontit ja niiden lähiympäristöt ovat tärkeitä sekä arkeologisesti että maisemahistoriallisesti, ja autioituneet kylätontit tulee huomioida suojeltavina muinaisjäännöksinä.
Pirkanmaalla oli 1500-luvulla noin 800 kylää, joista kolmisensataa sijaitsee nykyisten taajamien läheisyydessä. Kylien tonttimaat sijaitsivat usein rannoilla tai viljelyyn kelpaamattomilla, peltojen ja niittyjen ympäröimillä moreenikumpareilla tai selänteiden päivänpuoleisilla, tuulensuojaisilla terasseilla metsän ja pellon reunassa. Kylätontilla eli kylän tonttimaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa talojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet.
Pirkanmaalla vesistöt, kallioiset mäet, moreenikummut ja harjut rajoittivat peltoaukeiden leviämisen lakeuksiksi. Myös viljelytekniikan kehitys ja maan yhteisomistus vaikutti peltojen kokoon. Kylän rintapellot olivat pienialaisia, sarkoihin jaettuja vainioita. Useimmissa Pirkanmaan kylissä oli 1560-luvulla keskimäärin muutama talo, mutta suurimmissa kylissä oli taloja jopa parikymmentä. Monissa kylissä pihapiirien paikat vaihtelivat ajan saatossa. Ryhmäkylät hajosivat 1800-luvulla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Isojako toteutui, kun kantatalot siirtyivät tiivistä kylistä peltojensa keskelle.
Selvitys perustuu historiallisten karttojen tarkasteluihin ja siinä koottiin luettelo ja perustiedot taajama-alueella sijainneista kylätonteista. Syksyllä 2014 valmistuneen selvityksen toteutti Pro Agria Etelä-Suomi ry:n MKN maisemapalvelut.
Arkeologisen perinnön ominais- ja erityispiirteet
Selvitystä varten tutustuttiin maakunnan arkeologiseen tutkimushistoriaan ja arkeologisen perinnön piirteisiin. Lähteinä käytettiin muinaisjäännösrekisteriä, Siiri-tietokantaa ja alan tutkimuskirjallisuutta sekä tietoja tutkimushankkeista Pirkanmaalla. Lisäksi hyödynnettiin julkaisua Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset (Pirkanmaan liitto ja maakuntamuseo 2005) sekä maakuntakaavaa 2040 varten laadittuja muita kulttuuriympäristöselvityksiä. Raporttiin koottiin tiivis kuvaus tärkeimmistä ominais- ja erityispiirteistä sekä kuvattiin selvitystilannetta maakunnan eri osissa. Raporttia täydennettiin puuttuvilta osin toukokuussa 2016.
Selvityksen laati Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy.
Tuulivoima-alueiden arkeologinen potentiaali
Selvityksessä tutustuttiin tuulivoima-alueiden ja niiden lähiympäristön aiempaan arkeologiseen tutkimushistoriaan, jo olemassa oleviin kiinteisiin muinaisjäännöksiin sekä selvitettiin alueiden historiallisten ilmiöiden (asutus, kulkureitit ym.) mahdollista sijaintia vanhojen karttojen avulla. Potentiaalia arvioitiin käyttäen alueen vesistöhistoriaa, maaperäkarttoja, paikannimistöä ja lähialueiden ennestään tunnettujen kohteiden luonnetta. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa tulkittiin yhdessä muun paikkatietoaineiston kanssa, ja päätelmät tehtiin visuaalisen tarkastelun perusteella. Selvitys ei siis sisältänyt maastokäyntejä.
Selvityksen laati Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Selvitys on luettavissa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuulivoima-teeman sivustolta.
Maankäytön muutosalueiden inventointi
Inventoitavat alueet rajattiin maakuntakaavan luonnoksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella kattamaan karkeasti valmisteilla olevassa maakuntakaavassa 2040 osoitettavat uudet muuttuvan maankäytön alueet. Kyseiset alueet ovat sellaisia, joissa ei ole aiemmin inventoitu muinaisjäännöksiä nykyisten vaatimusten ja käsitysten mukaisesti. Muinaisjäännöstiedot niistä olivat puutteelliset. Selvitys tehtiin käytännössä yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin normaalein menetelmin. Analysoitu aineisto oli paljolti samankaltaista kuin edellä kuvatussa tuulivoima-alueiden selvityksessä, mm. vanhoja karttoja ja laserkeilausaineistoa.
Maastotöissä etsittiin ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Selvityksessä keskityttiin laadultaan ja laajuudeltaan merkittävimpiin muinaisjäännös-tyyppeihin, joiden huomiointi ympäristöineen on tärkeää jo maakuntakaavavaiheessa. Kohteina oli mm. eri-ikäisiä asuinpaikkoja, kalmistoja, taistelupaikkoja, linnoituksia, kaskiraunio- ja tervahauta-alueita, sekä hylättyjä merkittäviä kulkureittejä. Peltoalueilla ja niiden reunoilla otettiin huomioon mm. kohteet, joilla on yhteys alueen maataloushistoriaan ja -asutukseen (rautakautiset ja hist. ajan kohteet) ja jotka voivat siten muodostaa ympäröivän kulttuurimaiseman kanssa arvokkaita, laajoja kokonaisuuksia.
Inventoinnissa tuli esiin 11 ennestään tuntematonta ja muinaisjäännösrekisteriin merkitsemätöntä kiinteää muinaisjäännöstä. Näistä kaksi on rautakautisia kalmistoja (Vesilahdella ja Pälkäneellä), 7 vanhaa kylä- tai talotonttia, yksi teilipaikka (Karkussa) ja yksi vanha tielinja. Edellä mainittujen lisäksi todettiin uusina kohteina kuusi paikkaa, jotka luokiteltiin muiksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi tai mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi. Selvityksen laati Mikroliitti Oy.
Merkittävimmät muinaisjäännöskeskittymät
Maakuntakaavan kulttuuriympäristömerkintöjä harkittaessa tulee ottaa huomioon kaavakartan yleinen luettavuus, vaikka kohteita ja alueita olisi paljonkin. Muinaisjäännösten lähtöaineistojen alueet ja kohteet eivät yleensä sovi sellaisenaan kaavaan siirrettäviksi, koska tällöin jouduttaisiin monimutkaiseen ja vaikeasti hahmotettavaan esitystapaan. Pienialaiset kohteet edellyttävät maakuntakaavan mittakaavan huomioon ottavaa ja joskus jopa poikkeuksellista esitystapaa.
Muinaisjäännösten arvon tai merkittävyyden arviointi on arkeologisen kulttuuriperinnön hallinnoinnin ja suojelun keskeisimpiä kysymyksiä. Koska yhteneväisiä laadullisia kriteereitä muinaisjäännösten arvottamiselle maakunnallisesti merkittäviksi ei käytännössä ole pystytty määrittämään, tässä selvityksessä merkittävyyttä lähestyttiin pääasiassa muinaisjäännösten spatiaalisen rakenteen tai sijoittumisen eli konfiguraation merkittävyyden kautta. Selvityksessä merkittävässä osassa oli paikkatietopohjainen tarkastelu. Muinaisjäännöskeskittymiä koskevan selvityksen laati Pirkanmaan liitto.
Lisätietoja:
Suunnittelija Annu Piesanen
p. 050 315 4124, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi