Uusien maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden tarve Tampereen kaupunkiseudulla nousi esille POSKI-hankkeessa laaditun ´Luonnonkiviainesten ja niitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö Pirkanmaalla´ -selvityksen yhteydessä. Luonnonvarojen kestävän käytön takaamiseksi tulee kiviainesta korvaavien kierrätys- ja uusiomateriaalien hyötykäyttö nousemaan tulevaisuudessa merkittävämpään rooliin myös Pirkanmaalla. Toimintaan soveltuvista alueista on kuitenkin Tampereen kaupunkiseudulla pulaa.
Pääkaupunkiseutu on edelläkävijä luonnonkiviaineksia korvaavien uusiomateriaalien käytössä Suomessa. Pirkanmaallakin hyödyntämiskysymyksiin ollaan heräämässä mm. jätehuollossa tapahtuvien muutosten seurauksena. Rakennusjätteitä on hyödynnetty laajasti Tarastenjärven ja Koukkujärven kaatopaikkarakenteissa, mutta vuonna 2016 käynnistyvän jätteenpolton myötä rakennusjätteiden sijoitus kaatopaikoille tulee vähenemään ja loppumaan. Tämän johdosta on löydettävä uusia hyödyntämiskohteita. Rakennusalan yritykset ovat myös huomanneet maanvastaanotto- ja kierrätystoiminnan liiketoimintamahdollisuudet. Ylijäämämaiden läjitykseen ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja varastointiin on haettu lupia mm. kalliokiviainesten ottamisalueiden yhteyteen.
Selvityksessä on arvioitu kahdentoista alueen soveltumista maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan ympäristövaikutusten sekä teknis-taloudellisesta näkökulmasta. Toimintaan soveltuvia alueita on kartoitettu Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven alueilta yhteistyössä kuntien teknisen toimen kanssa.
Selvitysalueista laadittiin kohdekortit, joihin kirjattiin alueiden perustiedot ja vaikutusten arvioinnit. Vaikutuksia arvioitiin maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maisemaan, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön, vesistöihin ja pohjaveteen sekä luontoon. Lisäksi selvitettiin liikenteestä ja liikennöinnistä aiheutuvat vaikutukset. Alueille mahdollisesti sijoitettavista massamääristä esitettiin karkeat arviot, joiden perusteella arvioitiin lähinnä alueen riittävyyttä. Selvitysalueilla tehtiin luonto- ja maisemakartoitukset toukokuussa 2015.
Selvityksen perusteella arvioiduista alueista toimintaan hyvin soveltuviksi luokiteltiin viisi aluetta. Toimintaan melko hyvin soveltuviksi arvioitiin niin ikään viisi aluetta ja huonosti soveltuviksi kaksi. Parhaiten soveltuvilla alueilla on hyvä sijainti ja koko sekä mahdollisuudet pitkäaikaiseen toimintaan. Useimmat näistä alueista on myös arvioitu POSKI-hankkeessa kiviainesten ottamiseen soveltuviksi ja osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa ottamisalueiksi, tai niille sijoittuu jo nykyään kiviainesten ottamis- tai maanvastaanottotoimintaa. Melko hyvin soveltuvilla alueilla todettiin olevan jonkin tarkastellun tekijän suhteen huonoja puolia, kuten esim. syrjäinen sijainti, ei sovellu pitkäaikaiseen toimintaan tai vaikutuksia esim. maisemaan. Huonosti soveltuvilla alueilla oli useampia negatiivisia vaikutuksia.
Selvityksen perusteella Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 varataan alueita maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan. Alueiden toteutuminen seudullisina maanvastaanotto- ja kierrätysalueina riippuu maanomistajista ja alan toimijoista. Toteuttaminen tulee vaatimaan tarkempaa kaavoitusta sekä teknistä suunnittelua.
Lisäselvitys Lempäälän, Sastamalan ja Tampereen alueilla
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä on vuonna 2016 laadittu lisäselvitys maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan suunnitelluista alueista. Lisäselvitys löytyy POSKI-hankkeen yhteydessä tehdyn selvityksen ohella sivun oikeasta reunasta.
Lisätietoja:
Maakuntainsinööri Satu Appelqvist
p. 050 350 5925, etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi
Kuva: © Satu Appelqvist, 21.4.2015, Tampere