Yhteenveto Pirkanmaan POSKI-hankkeesta (2012–2015)
Vuosina 2012–2015 toteutetun pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kokonaisvaltainen näkemys Pirkanmaan kiviaineshuollon tarpeista ja suunnitelma toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö. Hankkeella pyritään takaamaan laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten, turvaamaan yhdyskunnan vedenhankinnalle tärkeät pohjavesivarat sekä suojelemaan geologisen, biologisen ja maisemallisen kokonaisuuden kannalta arvokkaita muodostumia.
Pohjavesien suojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -hanke on vuonna 1994 alkanut valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka on toteutettu Suomessa maakunnallisina erillishankkeina. Hankkeiden tavoitteena on tuottaa yleissuunnitelma, jossa maakunnan maa- ja kallioperämuodostumat luokitellaan valtakunnallisen POSKI-luokituksen mukaisesti ottamistoimintaan soveltuvuuden näkökulmasta.
Toteutettu hanke on jatkoa vuosina 1997–2001 Pirkanmaan keskiosissa toteutetulle hankkeelle. Uudessa hankkeessa tutkimustoiminnan pääpaino oli kalliotutkimuksissa ja erityisesti niissä maakunnan pohjois- ja eteläosien kunnissa, joista ei ollut olemassa aiempia tutkimustuloksia. Aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset olivat kuitenkin mukana, kun hankkeessa tehtiin valintoja kiviainesten ottamiseen soveltuvista alueista. Näin hankkeen tulevaisuuteen tähtäävät lopputulokset kattavat koko maakunnan.
Pirkanmaan POSKI-hankkeessa on toteutettu kahdeksan eri selvitystä ja tutkimusta, jotka ovat kaikki raportoitu erikseen. Hankkeen keskeisiä tutkimus- ja selvitysaiheita ovat olleet:
- luonnon kiviainesten käyttö ja tulevaisuuden tarve
- maakunnan maa- ja kallioperän hyödyntämiskelpoiset kiviainesvarat
- III luokan pohjavesialueiden soveltuvuus vedenhankintakäyttöön
- uusiomateriaalien käyttö ja käytön esteet
- maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan soveltuvat alueet Tampereen seudulla
- arvokkaiden harju- ja kallioalueiden tarkistaminen
POSKI-hankkeen (2012–2015) tutkimukset lukuina:
- 456 tutkittua kalliokohdetta - 20 kohteesta kiviainesnäytteitä laboratorioanalyysejä varten - 180 mittauspisteestä / 60 kohteesta arseenimittaukset
- 35 tutkittua hiekka- ja soramuodostumaa - 52 kairausta (pit. 911 m) - 11 pohjaveden havaintoputkea - 94 maa-ainesnäytettä analysoitavaksi - 61 km maatutkaluotauksia - 60 km painovoimamittauksia
- 25 tutkittua III luokan pohjavesialuetta - 120 kairausta - 34 ominaisantoisuuspumppauksia - 29 kohteesta vesinäytteitä
- 176 + 12 alueella luonto- ja maisemakartoitukset
- 8 julkaistua raporttia, yhteensä n. 1450 sivua
Hankkeen tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että maaperän kiviainesvarat ovat käyneet Pirkanmaalla vähiin. Kiviaineshuollon pääpaino onkin ollut 2000-luvun alkupuolelta saakka kalliokiviainesten käytössä. Tästä syystä hankkeessa painotettiin kalliokiviainestutkimuksia. Maa- ja kallioperän kiviainesvarojen hyödyntämisen ohella hankkeessa oli keskeisellä sijalla määrittää erityisesti ne maakunnalliset arvoalueet, jotka on katsottu tärkeiksi säästää mahdollisimman yhtenäisinä muodostumina jälkipolville. Hankkeen lopputuloksena muodostettiin maakunnallinen näkemys ottamistoiminnan suuntaamisesta tulevaisuudessa. Tämä näkemys sisältää maakunnan maa- ja kallioperämuodostumien luokittelun valtakunnallisen POSKI-luokituksen mukaisesti maa-ainesten ottamiseen soveltuviksi, maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuviksi tai maa-ainesten ottamiseen soveltumattomiksi alueiksi.
Hankkeen keskeiset tulokset:
- Hankkeessa löydettiin 146 kalliokiviainesten ottamiseen soveltuvaa aluekokonaisuutta, joilta voidaan saada kiviainesta yhteensä vähintään nelinkertainen määrä maakunnan tarpeeseen nähden vuoteen 2040 saakka laskettuna
- Lisäksi hiekan ja soran ottamiseen soveltuvia ja osittain soveltuvia maa-ainesmuodostumia löydettiin 21 kappaletta.
- Maakunnan 25 III luokan pohjavesialueesta 16:n arvioidaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintakäyttöön veden laadun ja antoisuuden puolesta.
- Tampereen seudulta löydettiin 10 aluetta, jotka voivat tulevaisuudessa palvella seudun maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaa.
Hankkeen keskeiset johtopäätökset luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen näkökulmasta:
- Pirkanmaan kiviaineshuollon tulevaisuus nojautuu vallitsevan trendin mukaan kalliokiviaineksen hyödyntämiseen. Ottamiseen soveltuvista kallioalueista ei ole hankkeen tulosten perusteella pulaa. Sen sijaan laadukasta kiveä on vaikeampi löytää ja näitä muodostumia onkin syytä käyttää säästäen ja kohdistaa näiden ainesten käyttö todellisiin tarpeisiin. Kalliokiviainesten ottamisen keskittäminen ja avattavien kohteiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen nähdään ympäristöön kohdistuvien kokonaisvaikutusten näkökulmasta hyväksi.
- Hyödynnettävissä olevien sora- ja hiekkavarojen vähäisyyttä ei ole vielä täysin tiedostettu. Jäljellä olevia varoja tulisi käyttää säästäen ja vain kohteisiin, joihin kalliomurske tai uusiomateriaalit eivät sovellu.
- Ottamistoiminnan suuntaaminen toimintaan soveltuviksi arvioituihin kohteisiin auttaa vähentämään ympäristöön kohdistuvia kokonaisvaikutuksia ja hankkeiden ristiriitoja.
- Uusiomateriaaleja koskevan selvityksen perusteella uskotaan jätehuollon kentässä tapahtuvien muutosten vahvistavan lähitulevaisuudessa luonnonkiviainesta korvaavien uusiomateriaalien hyödyntämistä. Toiminnan saaminen vakiintuneeksi käytännöksi vähentäisi tulevaisuudessa luonnonkiviainesten käyttöä ja sen myötä tarvetta uusien ottamisalueiden avaamiseen. Uusiomateriaalien käytön vakiinnuttaminen vaatii kuitenkin vahvaa panostusta erityisesti julkiselta sektorilta.
- Ylijäämämaa-ainesten sijoitus on noussut erityisesti kasvavalla Tampereen seudulla ongelmaksi. Kaava- ja aluesuunnittelussa tulisikin jatkossa panostaa ylijäämämaa-ainesten synnyn ehkäisemiseen ja toisaalta niiden hyödyntämiskohteiden osoittamiseen syntypaikan läheisyydestä. Ylijäämäainesten poiskuljetus ja loppusijoitus maankaatopaikoille ei ole ympäristön kannalta kestävää ja toisaalta toiminta on myös kallista.
- Julkisen sektorin toimijoiden tulisi olla luonnonvarojen säästeliäässä käytössä samoin kuin uusiomateriaalien hyödyntämisessä edelläkävijöinä.
POSKI-hankkeen tulokset ovat pohjana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kiviaineshuollon aluevarauksille. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös kuntien yleiskaavoituksessa ja maa-ainesten ottamista koskevassa lupaharkinnassa. Yritysten toivotaan hyödyntävän tuloksiaan ottamistoiminnan suuntaamisessa sekä toiminnan suunnittelussa. Maa-aineslaki antaa mahdollisuuden myöntää kiviainesten ottamiselle tavanomaista pidemmän luvan, mikäli kohde on osoitettu maakuntakaavassa kiviaineshuollon varauksella.
Pirkanmaan POSKI-hanke (2012–2015) toteutettiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston tuella (noin 345 000 euroa). Hanketta rahoittivat lisäksi Pirkanmaan liitto, GTK, Tampere, Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala sekä Nokia ja Ylöjärvi. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 615 000 euroa.